Glyseroli (glyseriini): Kemialliset ominaisuudet ja reaktiot

Glyseroli (glyseriini): Kemialliset ominaisuudet ja reaktiot

Julkaistu: 4.3.2025 Kirjailija: Juraj S.

Tiesitkö, että glyseroli, makeanmakuista, vettä houkuttelevaa yhdistettä, on kaikkialla elintarvikkeista kosmetiikkaan?

Kolmen hydroksyyliryhmänsä ansiosta tämä trioli osallistuu keskeisiin reaktioihin, kuten hapettumiseen ja esteröitymiseen, mikä tekee siitä arvokkaan aineen kemiassa ja teollisuudessa.

Puramme glyserolin molekyylirakenteen, selitämme sen kemialliset ominaisuudet ja hahmotamme sen reaktiot. Saat myös tietää, miten sitä tuotetaan luonnollisesti rasvoista ja synteettisesti laboratorioissa.

Glyseroli: Nopea yhteenveto

Tarvitsetko vain perusasiat? Tässä on yksinkertainen selitys siitä, mikä on glyseroli tai glyseriini:

🟠 Glyserolin kaava on CH₂OH-CHOH-CH₂OH tai yksinkertaisesti C₃H₈O₃.

🟠 Glyseroli eli glyseriini on trioli, jossa on kolme hydroksyyliryhmää, mikä tekee siitä erittäin vesiliukoisen ja hyvän kosteuden säilyttäjän.

🟠 Sitä valmistetaan luonnollisesti rasvoista ja öljyistä saippuoimalla tai hydrolysoimalla ja synteettisesti propyleenijohdannaisista.

🟠 Glyseroli reagoi esteröitymällä, hapettamalla ja dehydraatiolla muodostaen tuotteita, kuten triglyseridejä, nitroglyseriiniä ja akroleiinia.

🟠 Sen kyky vetää vettä ja pysyä stabiilina tekee siitä hyödyllisen elintarvikkeissa, kosmetiikassa, lääkkeissä ja teollisuustuotteissa.

Mitä on glyseroli?

Glyseroli, yhdiste, jonka kaava on C₃H₈O₃, on kirkas, väritön neste, joka tunnetaan makeasta maustaan ja paksusta, siirappimaisesta koostaan.

Sen rakenteessa on kolme hydroksyyliryhmää (-OH) kiinnittyneenä kolmihiiliseen selkärankaan, mikä tekee siitä erittäin polaarisen ja täysin sekoittuvan veden kanssa. Näiden hydroksyyliryhmien ansiosta glyseroli voi muodostaa vetysidoksia, mikä antaa sille ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten korkea kiehumispiste ja vahva hygroskooppisuus, mikä tarkoittaa, että se imee kosteutta ilmasta.

Glyserolia saadaan yleisesti luonnollisista rasvoista ja öljyistä, kuten kasveissa ja eläimissä esiintyvistä rasvoista ja öljyistä. Kun triglyseridit hajoavat hydrolyysin tai saippuoinnin kaltaisissa prosesseissa, glyserolia vapautuu sivutuotteena. Glyserolia esiintyy monissa arkipäiväisissä tuotteissa, kuten kosmetiikassa, saippuoissa ja vähärasvaisissa elintarvikkeissa, koska se säilyttää kosteutta ja parantaa koostumusta.

Glyserolin kemiallinen rakenne

Glyseroli on trioli, mikä tarkoittaa, että sillä on kolme hydroksyyliryhmää (-OH) kiinnittyneenä kolmihiiliseen selkärankaan. Nämä hydroksyyliryhmät tekevät glyserolista polaarisen ja mahdollistavat voimakkaiden vetysidosten muodostamisen. Tämän vuoksi glyseroli sekoittuu helposti veteen, on siirappimaista ja kestää haihtumista. Sen rakenne selittää, miksi se säilyttää kosteutta elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä.

Glyserolin triolirakenne

Glyserolin kolme hydroksyyliryhmää mahdollistavat sen vuorovaikutuksen veden ja muiden polaaristen yhdisteiden kanssa vetysidoksen avulla. Tämä vuorovaikutus tekee glyserolista täysin veteen liukenevan ja antaa sille paksun, siirappimaisen koostumuksen. Samat sidokset hidastavat haihtumista, joten glyseroli sopii erinomaisesti käytettäväksi tuotteissa, joiden on säilytettävä kosteutta.

Glyserolin prokiraalinen luonne

Glyseroli on prokiraalinen eli siitä voi tulla kiraalinen, kun yhtä sen hydroksyyliryhmistä muutetaan kemiallisesti. Tämän ominaisuuden ansiosta glyseroli voi osallistua reaktioihin, joissa atomien tilajärjestyksellä on merkitystä. Esimerkiksi triglyseridien tai farmaseuttisten yhdisteiden synteesissä kyky luoda erityisiä konfiguraatioita on olennainen.

Vetysidoksen avulla saavutettava stabiilisuus

Glyserolin vetysidokset stabiloivat molekyyliä ja tekevät siitä lämmön- ja haihtumiskestävän. Nämä sidokset auttavat glyserolia myös pidättämään vettä, joka on kosteuttava aine esimerkiksi voiteissa ja hammastahnoissa. Glyseroli pysyy vakaana erilaisissa ympäristöissä, olipa se sitten osa kemiallista reaktiota tai varastoitua tuotetta.

Glyserolin rakenne on syy sen monipuolisuuteen. Sen kyky liueta veteen, sitoa kosteutta ja osallistua kemiallisiin reaktioihin tekee siitä välttämättömän tieteessä, teollisuudessa ja jokapäiväisessä elämässä.

Glyserolin kemialliset ominaisuudet

Glyserolin ainutlaatuiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet johtuvat sen rakenteesta, joka sisältää kolme hydroksyyliryhmää (-OH). Nämä ominaisuudet selittävät, miksi glyserolia käytetään laajalti kemiassa, biologiassa ja teollisuudessa. Sen liukoisuus, viskositeetti ja reaktiivisuus tekevät siitä välttämättömän yhdisteen monissa sovelluksissa.

Liukoisuus ja hydrofiilisyys

Glyseroli sekoittuu veteen missä tahansa suhteessa, koska sen -OH-ryhmät sitoutuvat helposti vesimolekyyleihin vetysidoksen kautta. Tämä voimakas vuorovaikutus tekee glyserolista hydrofiilisen. Se myös imee kosteutta ilmasta, mikä on hygroskooppisuudeksi kutsuttu ominaisuus. Näiden ominaisuuksien ansiosta glyseroli pitää elintarvikkeet, kosmetiikan ja lääkkeet kosteina ja stabiileina.

Korkea kiehumispiste ja viskositeetti

Koska glyserolin kiehumispiste on 290 °C, se ei haihdu helposti. Sen siirappimainen koostumus johtuu sen molekyylien välisistä vahvoista vetysidoksista, jotka tekevät siitä virtausta kestävää. Näiden ominaisuuksien ansiosta glyseroli toimii stabilointiaineena nestemäisissä formulaatioissa, kuten lääkkeissä ja siirapeissa.

Reaktiivisuus happojen ja emästen kanssa

Glyseroli reagoi happojen kanssa muodostaen estereitä prosessissa, jota kutsutaan esteröinniksi. Esimerkiksi glyserolin ja rasvahappojen yhdistäminen tuottaa triglyseridejä, jotka ovat rasvojen ja öljyjen pääkomponentteja. Kun glyseroli sekoitetaan emästen, kuten natriumhydroksidin, kanssa, se hydrolysoituu ja hajoaa pienemmiksi yhdisteiksi. Nämä reaktiot ovat perustavanlaatuisia sekä orgaanisessa kemiassa että teollisissa prosesseissa.

Hapettumis- ja dehydraatioreaktiot

Glyserolin hapettaminen kontrolloiduissa olosuhteissa tuottaa glyseraldehydin ja dihydroksiasetonin kaltaisia yhdisteitä, jotka ovat hyödyllisiä kemiallisessa synteesissä. Kuumentamalla glyserolia ilman vettä se menettää vesimolekyylejä ja muodostaa akroleiinia, joka on tärkeä kemikaali. Nämä muunnokset osoittavat, miten glyserolin rakenne mahdollistaa sen osallistumisen moniin reaktioihin, mikä tekee siitä monipuolisen valmistuksen ja tutkimuksen kannalta.

Yhteenveto fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista

Ominaisuus Tiedot
Molekyylikaava C₃H₈O₃
Kiehumispiste 290°C
Viskositeetti Korkea, siirappimainen koostumus.
Liukoisuus Täysin sekoittuva veden kanssa.
Hygroskooppisuus Asumoi kosteutta ilmasta.
Keskeiset reaktiot Esteröityminen, hydrolyysi, hapettuminen, dehydraatio...

Miten glyserolia valmistetaan?

Glyserolia tuotetaan luonnollisesti rasvojen ja öljyjen hajottamisen kautta ja synteettisesti propyleeniin perustuvilla kemiallisilla prosesseilla. Molempia menetelmiä käytetään laajalti teollisuuden tarpeisiin, ja kummallakin on ainutlaatuisia etuja halutun puhtauden ja kustannusten mukaan.

Luonnollinen tuotanto rasvoista ja öljyistä

Luonnollista glyserolia saadaan sivutuotteena, kun rasvojen ja öljyjen triglyseridejä hajotetaan. saaponoinnissa rasvat reagoivat vahvan emäksen, kuten natriumhydroksidin, kanssa tuottaen saippuaa ja glyserolia. Tämä prosessi on yleinen saippuanvalmistuksessa.

Hydrolyysi on toinen menetelmä, jossa rasvoja kuumennetaan veden kanssa paineen alaisena, jolloin ne hajoavat rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Yleisiä triglyseridien lähteitä ovat palmuöljy, soijaöljy ja eläinrasvat.

Nämä menetelmät ovat tehokkaita ja niitä käytetään laajalti teollisuudessa, kuten biodieselin tuotannossa, jossa glyseroli on arvokas sivutuote.

Synteettinen glyserolin tuotanto

Synteettinen glyseroli valmistetaan propyleenistä, joka on öljynjalostuksessa syntyvä yhdiste. Eräässä menetelmässä propyleeni kloorataan allyylikloridiksi, joka sitten muunnetaan epikloorihydriiniksi. Epikloorihydriinin hydrolysoinnilla saadaan erittäin puhdasta glyserolia.

Synteettiset menetelmät ovat kalliimpia kuin luonnolliset menetelmät, mutta ne valitaan usein silloin, kun vaaditaan tasaista laatua, kuten lääkkeissä ja kosmetiikassa.

Tuotantomenetelmien vertailu

Aspekti Luonnollinen tuotanto Synteettinen tuotanto
Lähde Rasvat ja öljyt Propeenijohdannaiset
Sivutuotteet Saippua, rasvahapot Ei mitään (puhdas glyseroli)
Kustannukset Alempi Korkeampi
Puhtaus Muuttuja Korkea
Yleiset käyttötarkoitukset Saippua, biodiesel Lääkkeet, kosmetiikka

Luonnollisesta tuotannosta saadaan glyserolia kustannustehokkaana sivutuotteena, kun taas synteettisillä menetelmillä varmistetaan erittäin puhdas glyseroli erikoissovelluksia varten. Molemmat lähestymistavat auttavat tekemään glyserolista laajalti saatavissa olevaa glyserolia teolliseen ja tieteelliseen käyttöön.

Glyserolin reaktiot

Glyserolin kolme hydroksyyliryhmää (-OH) tekevät siitä erittäin reaktiivisen erilaisissa kemiallisissa prosesseissa. Näistä reaktioista syntyy yhdisteitä, joita käytetään esimerkiksi elintarvike-, lääke- ja räjähdysaineteollisuudessa. Tärkeimmät reaktiot ovat esteröityminen, hapettuminen, nitraatio ja dehydraatio.

1. Esteröityminen triglyseridien muodostamiseksi

Esteröinnissä glyseroli reagoi rasvahappojen kanssa muodostaen triglyseridejä. Tämä reaktio tapahtuu luonnollisesti elävissä organismeissa energian varastoimiseksi rasvoiksi ja öljyiksi. Teollisuudessa esteröintiä käytetään biodieselin ja ruokaöljyjen valmistukseen.

Glyserolin esteröinti Esimerkki

Glyseroli + 3 rasvahappoa → triglyseridi + 3 H₂O

Katalyyttejä, kuten rikkihappoa, käytetään yleisesti nopeuttamaan tätä reaktiota, kun taas lämpö varmistaa reaktion tehokkaan etenemisen.

2. Hapettuminen aldehydeiksi ja hapoiksi

Glyserolin hapettuminen voi tuottaa välituotteita, kuten glyseraldehydiä ja dihydroksiasetonia, joita molempia käytetään biokemiallisessa tutkimuksessa. Vahvemmissa olosuhteissa glyseroli voidaan myös hapettaa viinihapoksi, joka on toinen arvokas yhdiste orgaanisessa synteesissä.

Glyserolin hapettuminen Esimerkki

Glyseroli + [O] → Glyseraldehydi
Glyseroli + 3[O] → Viinihappo

3. Nitraatio ja nitroglyseriinin muodostuminen

Kun glyseroli reagoi väkevän typpi- ja rikkihapon kanssa, se muodostaa nitroglyseriiniä. Tätä erittäin eksotermistä reaktiota on valvottava huolellisesti.

Glyserolin nitraatio Esimerkki

Glyseroli + 3 HNO₃ → Nitroglyseriini + 3 H₂O

Nitroglyseriiniä käytetään laajalti räjähdysaineissa, kuten dynamiitissa, ja pieninä annoksina sydänsairauksien lääkkeenä.

4. Dehydraatio akroleiiniksi

Glyserolin kuumentaminen korkeissa lämpötiloissa ilman vettä aiheuttaa dehydraatiota, jolloin muodostuu akroleiinia. Akroleiini on arvokas välituote muovien ja muiden synteettisten materiaalien valmistuksessa.

Glyserolin dehydraatio Esimerkki

Glyseroli → akroleiini + H₂O

Glyserolin hydroksyyliryhmät reagoivat eri tavoin olosuhteista riippuen ja tuottavat triglyseridien, nitroglyseriinin tai akroleiinin kaltaisia aineita. Nämä reaktiot osoittavat, miten lämpötila, katalyytit tai hapettavat aineet muuttavat glyserolin tietyiksi yhdisteiksi.

Turvallisuus ja biologiset vuorovaikutukset

Glyseroli on tärkeä kehon aineenvaihdunnassa. Glukoneogeneesin aikana glyseroli muuttuu glukoosiksi, joka tuottaa energiaa, kun hiilihydraattien saanti on vähäistä. Lipidisynteesissä glyseroli muodostaa triglyseridien selkärangan, jotka varastoivat energiaa rasvasoluihin.

Glyserolia pidetään yleisesti ottaen turvallisena ja sen myrkyllisyys on vähäinen, kun sitä käytetään kohtuullisia määriä. Laimentamaton tai väkevöity glyseroli voi kuitenkin aiheuttaa ihon tai silmien ärsytystä. Käsittele sitä aina varovasti laboratorio-olosuhteissa käyttämällä käsineitä ja suojalaseja suoran kosketuksen välttämiseksi.

Glyserolisumun hengittäminen voi ärsyttää hengityselimiä. Asianmukainen ilmanvaihto ja turvallisuusprotokollien noudattaminen minimoivat riskit. Pitkäaikainen tai liiallinen altistuminen, vaikkakin harvinaista, voi johtaa nestehukkaan sen hygroskooppisen luonteen vuoksi.

Glyseroli jokapäiväisissä tuotteissa

Glyserolia on monissa jokapäiväisissä tuotteissa. Elintarvikkeissa se makeuttaa ja säilöö esimerkiksi kuorrutteita ja vähärasvaisia välipaloja. Kosmetiikassa ja lääkkeissä se pitää voiteet, hammastahnat ja tabletit kosteina.

Glyserolia käytetään myös pakkasnesteissä, sähkösavukkeiden nesteissä ja sumukoneissa. Sen kyky houkutella vettä, sekoittua helposti ja pysyä vakaana tekee siitä monipuolisen monilla teollisuudenaloilla.

Lisää tietämystäsi glyserolista

Oletko vaikeuksissa glyserolin ja glyseriinin kanssa? Löydät lisää hyödyllisiä aiheita Kemian blogeistamme. Tai etsi tutoropettaja, joka osaa selittää asian sinulle sopivalla tavalla.

Etsi tutoria käyttämällä ilmaisuja kuten "kemian tukiopettaja Helsinki" tai "kemian opettaja Tampere" alustoilla kuten meet'n'learn. Löydät jonkun, joka voi räätälöidä oppitunnit tarpeittesi mukaan.

Jos haluat mieluummin oppia ryhmässä, etsi verkossa hakusanoilla "kemian kurssi Lahti" tai "kemian tunnit Raahe". Haku johdattaa sinut lähistöllä sijaitsevien kemian tukiopettajien luo.

Glyseroli: Usein kysytyt kysymykset

1. Mikä on glyseroli?

Glyseroli on trioliyhdiste, jonka kaava on C₃H₈O₃ ja joka tunnetaan kyvystään sekoittua veteen ja sitoa kosteutta.

2. Miten glyserolia valmistetaan?

Glyserolia valmistetaan luonnollisesti rasvoja ja öljyjä hajottamalla tai synteettisesti propyleenijohdannaisista.

3. Mitkä ovat glyserolin fysikaaliset ominaisuudet?

Glyseroli on väritön, hajuton, siirappimainen neste, jonka kiehumispiste on 290 °C ja maku makea.

4. Mihin kemiallisiin reaktioihin glyseroli liittyy?

Glyseroli osallistuu esteröinti-, hapetus-, nitraatio- ja dehydraatioreaktioihin.

5. Onko glyseroli turvallista nauttia?

Glyserolin myrkyllisyys on vähäistä ja se on yleensä turvallista kohtuullisesti nautittuna.

6. Voiko glyseroli imeä vettä?

Kyllä, glyseroli on hygroskooppinen eli se vetää puoleensa ja pidättää vettä ympäristöstään.

7. Missä glyserolia tavataan yleisesti?

Glyserolia on elintarvikkeissa, kosmetiikassa, lääkkeissä, pakkasnesteissä ja teollisuustuotteissa.

8. Mikä on glyserolin molekyylirakenne?

Glyserolin selkärangassa on kolme hiiliatomia, joista jokainen on kiinnittynyt hydroksyyliryhmään (-OH).

Lähteet:

1. LibreTexts Chemistry
2. Britannica
3. Wikipedia