Vesi, joka tunnetaan kemiallisesti nimellä H₂O, on esimerkki molekyylistä - atomien yhdistelmästä, joka on sitoutunut muodostamaan vakaan yksikön.
Molekyylejä on kaikkialla - ilmakehässä olevasta hapesta (O₂) aina glukoosiin (C₆H₁₂O₆), joka toimii polttoaineena soluissamme - mikä tekee molekyyleistä keskeisiä kemian ja itse elämän kannalta.
Aloitamme tarkastelemalla, mikä molekyyli on ja miten se vertautuu atomeihin ja yhdisteisiin. Näet, miten molekyylikaavat selittävät aineiden koostumuksen ja miten molekyylisidokset pitävät atomit yhdessä. Käsittelemme myös suhteellista atomimassaa ja molekyylimassaa ja selvitämme nämä termit selkein esimerkein.
Tarvitsetko vain perusasiat? Tässä on yksinkertainen selitys molekyylistä, suhteellisesta atomimassasta ja muista kemian termeistä:
🟠 Molekyyli: Kahden tai useamman yhteen sitoutuneen atomin muodostama stabiili yksikkö, joka säilyttää aineen kemialliset ominaisuudet.
🟠 Molekyylikaava: Edustaa molekyylin atomien tarkkaa lukumäärää ja tyyppiä, kuten H₂O vedelle tai C₆H₁₂O₆ glukoosille.
🟠 Relatiivinen atomimassa: Atomin keskimääräinen massa verrattuna hiili-12:een, jossa otetaan huomioon isotooppien runsaus ja jota käytetään molekyylimassan laskemiseen.
🟠 Homonydinmolekyylit: Molekyylit kuten O₂ tai N₂, jotka sisältävät saman alkuaineen atomeja.
🟠 Heteroydinmolekyylit: Molekyylit kuten H₂O tai CO₂, jotka koostuvat eri alkuaineiden atomeista.
🟠 Polariteetti: Kuvaa varauksen epätasaista jakautumista molekyyleissä, mikä vaikuttaa liukoisuuteen ja kemialliseen käyttäytymiseen.
🟠 Molekyylisidokset: Kovalenttiset ja ionisidokset yhdistävät atomeja molekyylin sisällä ja määrittävät sen rakenteen ja ominaisuudet.
Onko sinulla vaikeuksia molekyylien kanssa? Ei hätää. Opettaja voi selittää sen sinulle sopivalla tavalla. Löydät lisää hyödyllisiä aiheita myös Kemian blogeistamme.
Molekyyli on kemiallisen aineen pienin yksikkö, joka säilyttää kaikki fysikaaliset ja kemialliset ominaisuutensa. Se koostuu kahdesta tai useammasta atomista, jotka ovat liittyneet toisiinsa muodostaen vakaan kokonaisuuden.
Atomit voivat olla peräisin samasta alkuaineesta, jolloin syntyy hydinytimellisiä molekyylejä, kuten O₂ (happikaasu), tai eri alkuaineista, jolloin syntyy heteronytimellisiä molekyylejä, kuten H₂O (vesi).
Molekyylit eroavat sekä yksittäisistä atomeista että yhdisteistä:
Molekyyleillä on erilaisia kokoja ja monimutkaisuuksia. Pienet molekyylit, kuten H₂ (vetykaasu), koostuvat vain kahdesta atomista, kun taas suuret biomolekyylit, kuten proteiinit, sisältävät tuhansia atomeja, jotka ovat järjestäytyneet monimutkaisiin rakenteisiin. Koostaan riippumatta molekyylin sisällä olevat atomit pysyvät yhdessä kemiallisten sidosten, kuten kovalenttisten tai ionisidosten, avulla luoden vakaan rakenteen.
Molekyylejä voi esiintyä eri aineen olomuodoissa, kuten kaasuissa, nesteissä ja kiinteissä aineissa. Esimerkiksi H₂O pysyy samana molekyylinä kiinteässä muodossaan (jää), nestemäisessä muodossaan (vesi) ja kaasumaisessa muodossaan (höyry), vaikka sen fysikaalinen tila muuttuu.
Molekyylejä on kaikkialla ympärillämme, ja ne muodostavat aineita, joita kohtaamme päivittäin.
Yksinkertaiset molekyylit:
Kompleksiset molekyylit:
Muita esimerkkejä ovat CO₂ (hiilidioksidi), joka vapautuu hengityksen aikana, ja CH₄ (metaani), joka on maakaasun keskeinen ainesosa.
Molekyylit ja yhdisteet ovat läheistä sukua mutta eivät identtisiä. Kaikki yhdisteet ovat molekyylejä, mutta kaikki molekyylit eivät ole yhdisteitä.
Ominaisuus | Molekyyli | Yhdiste |
Koostumus | Samat tai eri alkuaineet | Vain eri elementit |
Esimerkkejä | O₂, N₂, H₂O | H₂O, NaCl, C₆H₁₂O₆ |
Sidostyyppi | Kovalenttinen tai ioninen | Kovalenttinen tai ioninen |
Esimerkiksi:
Tämä erottelu auttaa kemistejä luokittelemaan ja tutkimaan aineita tarkemmin. Molekyylit muodostavat yhdisteiden perustan, sillä ne edustavat näiden rakennusaineiden erityisiä yhdistelmiä.
Molekyylit voidaan luokitella kahteen päätyyppiin niiden sisältämien alkuaineiden perusteella: homonydinmolekyylit ja heteronydinmolekyylit. Tämä erottelu auttaa kuvaamaan molekyylien koostumusta ja rakennetta tarkemmin.
Homoydinmolekyylit koostuvat saman alkuaineen atomeista, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa. Näitä molekyylejä esiintyy tyypillisesti puhtaina alkuaineina. Yleisiä esimerkkejä ovat mm:
Homonyydinmolekyylit ovat yleisiä hapen ja typen kaltaisissa kaasuissa, jotka muodostavat suurimman osan maapallon ilmakehästä.
Heteroydinmolekyylit sisältävät atomeja eri alkuaineista. Nämä molekyylit muodostavat useimpien kemiallisten yhdisteiden perustan. Esimerkkejä ovat mm:
Heteroydinmolekyyleillä on erilaisia fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, jotka johtuvat eri alkuaineiden yhdistymisestä ja vaikuttavat niiden liukoisuuteen, reaktiivisuuteen ja aineen olomuotoihin.
Molekyylikaava osoittaa molekyylin atomien tarkan määrän ja tyypit. Esimerkiksi glukoosin molekyylikaava on C₆H₁₂O₆, mikä tarkoittaa kuutta hiili-, kahtatoista vety- ja kuutta happiatomia. Tämä eroaa empiirisestä kaavasta, joka ilmoittaa vain alkuaineiden yksinkertaisimman suhteen (esim. CH₂O glukoosille).
Molekyylikaavoista on apua erityisesti silloin, kun erotetaan yhdisteitä toisistaan. Esimerkiksi etyleenillä (C₂H₄) ja buteenilla (C₄H₈) on sama empiirinen kaava CH₂, mutta niiden molekyylikaavat osoittavat, että ne ovat eri yhdisteitä.
Molekyylikaavat ovat keskeinen väline kemiallisen koostumuksen ymmärtämisessä ja reaktioiden analysoinnissa.
Molekyyleillä on selviä fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, jotka riippuvat niiden polaarisuudesta ja molekyylien geometriasta. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, miten molekyylit ovat vuorovaikutuksessa keskenään, niiden liukoisuuteen ja niiden käyttäytymiseen reaktioissa.
Napaisuus kuvaa sitä, miten sähkövaraukset jakautuvat molekyylissä. Molekyylit, joiden varausjakauma on epätasainen, ovat poolisia, kun taas molekyylit, joiden varausjakauma on tasainen, ovat poolittomia.
Napaisuus vaikuttaa ominaisuuksiin, kuten liukoisuus ja kiehumispisteisiin. Pooliset molekyylit sekoittuvat hyvin poolisiin liuottimiin (esim. veteen), kun taas poolittomat molekyylit liukenevat poolittomiin liuottimiin (esim. öljyyn).
Molekyylin 3D-muodolla eli geometrialla on suuri merkitys sen käyttäytymiseen:
Molekyylien geometria vaikuttaa myös vuorovaikutuksiin, kuten vetysidoksiin, mikä selittää, miksi vedellä on korkeampi kiehumispiste kuin vastaavan kokoisilla molekyyleillä.
Suhteellinen atomimassa (Aᵣ) vertaa atomin keskimääräistä massaa hiili-12:een, jonka massa on tasan 12 atomimassayksikköä (AMU). Se kuvastaa alkuaineen isotooppien luonnollisia runsauksia, joten se on avainarvo molekyylien laskennassa.
Otetaan esimerkiksi kloori. Sillä on kaksi pääisotooppia:
Kloorin suhteellisen atomimassan laskemiseksi kerrotaan kunkin isotoopin massa sen runsaudella (desimaalilukuna) ja lasketaan tulokset yhteen:
35 × 0,7578 = 26,523 ja 37 × 0,2422 = 8,961. Kun nämä lasketaan yhteen, saadaan noin 35,5 amu.
Tämä keskiarvo auttaa kemistejä laskemaan molekyylimassoja ja tasapainoyhtälöitä. Se takaa esimerkiksi tarkkuuden, kun työskennellään sellaisten yhdisteiden kanssa kuin NaCl (pöytäsuola) tai Cl₂ (kloorikaasu).
Molekyylimassa on molekyylin kaikkien atomien atomimassojen summa, joka ilmaistaan atomimassayksikköinä (AMU). Sen avulla voidaan määrittää kemiallisia reaktioita varten tarvittavat määrät, kuten kuinka monta moolia ainetta tarvitaan.
Esimerkiksi veden (H₂O) molekyylimassan laskemiseksi:
Tämä tarkoittaa, että yhden veden molekyylin massa on 18,02 amu. Käyttämällä molekyylimassaa voit mitata tarkat määrät reagoivia aineita ja tuotteita, tutkitpa sitten H₂O:ta tai monimutkaisempia yhdisteitä, kuten C₆H₁₁₂O₆ (glukoosi).
Molekyylisidokset ovat voimia, jotka yhdistävät atomeja muodostaen molekyylejä. Kaksi päätyyppiä ovat kovalenttiset ja ionisidokset, jotka eroavat toisistaan siinä, miten atomit ovat vuorovaikutuksessa elektronien kanssa.
Nämä sidokset ovat vastuussa molekyylien vakaudesta ja ominaisuuksista, H₂-kaasun joustavuudesta NaCl:n jäykkään kiderakenteeseen. Kovalenttiset ja ionisidokset ovat molekyylirakenteiden perusta sekä luonnollisissa että synteettisissä materiaaleissa.
Mikä on molekyyli? Pätevä kemianopettaja osaa selittää monimutkaiset aiheet sinulle ymmärrettävällä tavalla, jolloin orgaaninen ja epäorgaaninen kemia on ymmärrettävää ja miellyttävää.
Etsi opettajaa käyttämällä ilmaisuja kuten "kemian tukiopettaja Helsinki" tai "kemian opettaja Tampere" alustoilla kuten meet'n'learn. Löydät jonkun, joka voi räätälöidä oppitunnit tarpeidesi mukaan.
Jos haluat mieluummin oppia ryhmässä, etsi verkossa hakusanoilla "kemian tunnit Turku" tai "kemian kurssi Riihimäki". Haku johdattaa sinut lähistöllä sijaitsevien kemian tukiopettajien luo.
Molekyyli on stabiili yksikkö, joka muodostuu kahdesta tai useammasta yhteen sitoutuneesta atomista, jolloin aineen kemialliset ominaisuudet säilyvät.
Molekyyli voi koostua samoista tai eri alkuaineista, kun taas yhdiste sisältää eri alkuaineita toisiinsa sitoutuneina.
Molekyylikaava osoittaa molekyylin atomien tarkan lukumäärän ja tyypin, esimerkiksi H₂O tarkoittaa vettä.
Lisää molekyylin kaikkien atomien suhteelliset atomimassat, kuten 18,02 amu H₂O:lle.
Homoydinmolekyylit sisältävät saman alkuaineen atomeja, kuten O₂ tai N₂.
Heteroydinmolekyylit koostuvat eri alkuaineista, kuten H₂O tai CO₂.
Napaisuus määrittää molekyylin vuorovaikutukset, liukoisuuden ja käyttäytymisen kemiallisissa reaktioissa.
Molekyylispektroskopiassa tutkitaan molekyylejä analysoimalla, miten ne vuorovaikuttavat valon kanssa.
1. ThoughtCo
2. Britannica
3. Wikipedia.
Etsitkö Kemiaopetusta? Löydä oikea Kemiaopettaja opettamaan sinua verkossa, tai kasvotusten lähellä sinua.
Käytämme laitteeseesi tallennettuja tietoja, jotta tämä verkkosivusto toimisi oikein. Tällaisia ovat esimerkiksi evästeet tai selaimen paikallinen välimuisti. Käytämme niitä tallentaaksemme verkkosivuston toiminnan kannalta välttämättömiä tietoja, analyyttisiin tarkoituksiin käytettäviä tietoja tai kolmansien osapuolten tallentamia tietoja.
Jos nämä tiedot ovat välttämättömiä tämän verkkosivuston toiminnan kannalta, tallennamme ne automaattisesti. Kaikkeen muuhun tarvitsemme suostumuksesi, jonka voit halutessasi antaa alla. Suostumuksesi on voimassa 12 kuukautta. Jos kieltäydyt, pyydämme sinulta suostumusta uudelleen 6 kuukauden kuluttua, mutta voit muuttaa mielesi milloin tahansa. Lisätietoja on osoitteessa GDPR ja Käyttöehdot.